Seurakunta vaikuttaa lähelläsi

 Tänä syksynä käydään seurakuntavaalit. Kyseessä ei ole mitkään pienet vaalit, sillä Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja sen seurakuntiin kuuluu melkein 3,7 miljoonaa ihmistä. Seurakuntavaaleissa valitaan luottamushenkilöt jokaiseen seurakuntaan. Luottamushenkilöt päättävät seurakunnan toimintaan ja talouteen liittyvistä asioista. Seurakunnan tekevät paljon tärkeää työtä meidän jokaisen lähellä.

Diakonityö palvelee kaikkia apua tarvitsevia, myös niitä, jotka eivät kuulu kirkkoon. Perheasiainkeskus voi auttaa elämän kriiseissä ja sieltä voi saada myös parisuhdeneuvontaa. Seurakunta järjestää myös kerhoja ympäri kaupunki sekä leirejä lapsille ja nuorille että perheille. Seurakunnan työalat ovat tärkeä osa paikallisia verkostoja, ja seurakunnalla on tärkeä rooli nuorisotyössä ja maahanmuuttotyössä.

Seurakuntien luottamushenkilöt ovat mukana päättämässä seurakunnan työntekijöiden valinnasta, mitä tehtäviä täytetään ja mihin asioihin resursseja kohdennetaan. Luottamushenkilöt päättävät monesta tiloihin liittyvistä asioista; mitä tiloja käytetään, mitä remontoidaan ja mistä luovutaan ja mitä tiloissa voidaan tehdä. Tilojen avoimuus kaikille ei ole resurssikysymys, mutta vaatii luottamushenkilöitä, jotka haluavat muuttaa kirkkoa avoimempaan suuntaan.

Seurakuntavaaleissa valittavat kirkkovaltuutetut saavat äänioikeuden äänestää maallikkoedustajat kirkolliskokoukseen, joka on kirkon ylin päättävä toimielin. Tämä tekee seurakuntavaaleista entistä tärkeämmät; nyt valitaan seurakuntasi suunnasta päättävät luottamushenkilöt ja he, jotka vahvasti vaikuttavat siihen ketä kirkolliskokouksessa jatkossa istuu päättämässä koko kirkon suunnasta. Kirkon nelivuotiskertomus (2016–2019) osoittaa, että kirkon valitut luottamushenkilöt ovat arvomaailmaltaan paljon konservatiivisempia kuin kirkon jäsenet. Nyt ehtii vielä asettua ehdolle seurakuntavaaleihin ja viedä kirkkoa edistyksellisempään suuntaan. Jos et asetu ehdolle, niin käytä edes tärkeä äänesi tulevissa seurakuntavaaleissa. Ehdokasasettelu päättyy 15.9.2022 ja vaalit käydään marraskuussa.

Mahdollistetaan yhdessä, että kirkko saa tehdä hyvää työtä kunnioittaen ihmisiä sellaisina kuin he ovat. Jokainen on arvokas.

Miksi minua kannattaisi äänestää aluevaaleissa?

Moni tuntuu vielä miettivän äänestääkö ja ketä äänestää?

Kirjoitan nyt, miksi olisin hyvä aluevaltuutettu.

Paneudun päätettäviin asioihin huolella ja teen huomioita asioiden käsittelyissä. Minulla on rohkeutta puhua ja sanoa. Kun kyseessä on uusi hyvinvointialue; tarvitaan kykyä katsoa eteenpäin, pitkälle tulevaisuuteen. Pitää myös tiedostaa, että muutos ei ole kaikille helppo, muutoksessa pitää myös muistaa hyvinvointialueen työntekijät. Hyvinvointialueen organisaatio kehitetään myös ensivaiheessa, ja minulla hyvä kokonaisuuksien hahmotuskyky, josta tässä olisi paljon hyötyä.

Minulla on työni kautta kokemusta ja näkemystä erityisesti nuorten palveluverkoista. Työskentelen Kotkan Ohjaamolle, joka on matalan kynnyksen palvelupiste 15-30-vuotiaille. Siellä kohtaamme aina nuoren kokonaisvaltaisesti. Jos esim. nuorella on talousvaikeuksia, niin lähdemme selvittämään sen hetkistä tilannetta ja miten tilanne jatkossa, pitkällä tähtäimellä voisi nuoren elämässä helpottaa. Välillä tarvitaan avuksi esim. tulevan hyvinvointialueen palveluita aikuissosiaalityötä tai mielenterveys- ja päihdehoitajaa.

On puhuttu paljon siitä, että asiakkaan / avun tarvitsijan pitäisi löytää palvelu yhdestä paikasta eikä juoksuttaa luukulta luukulle. Tulevaisuuden hyvinvointipisteitä, perhekeskuksia tai mikä ikinä onkaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen nimi, palveluita pitäisi rakentaa niin, että asiakasta kohdatessa otettaisiin huomioon ihmisen hoito ja avuntarve kokonaisuutena. Moniammatillista työtä pitää kehittää.

Tiedän omasta työstäni, että moniammatillinen työ ja verkostotyö ei ole aina helppoa ja mutkatonta, mutta sille annetut resurssit tuottavat nopeasti tulosta. Hyvinvointialueiden on tehtävä tulevaisuudessa tiivistä yhteistyötä kuntien ennalta ehkäisevän työn kanssa ja oltava osa Ohjaamoiden verkostoja. Ohjaamoissa meillä on mallia ja tutkittua tulosta, miten ne auttavat esim. lyhentämään nuorten työttömyysjaksoja. Joskus täytyy myös ensin ratkoa syitä, työn teon esteitä, jossa kohtaa usein tulevat mukaan palvelut, mitkä tulevaisuudessa ovat hyvinvointialueen vastuulla.

Olen myös hyvä käyttämään erilaisia digijärjestelmiä ja ymmärrän niiden toimivuuden tärkeyden tulevalle hyvinvointialueelle. Esim. kun lähdetään kehittämän eteenpäin digipalveluja ja etävastaanottoja, niin niiden on oltava toimivia asiakkaan kannalta. Lisäksi on erityisen tärkeää, että myös hyvinvointialueiden henkilökunta pystyy käyttämään ohjelmia ja laitteistoja nopeasti ja vakaasti. Ei ole kenenkään etu, että näyttöruutu lataa joka päivä itseään monia minuutteja ja esim. ajanvarauspuhelusta suurin osa kuluu siihen, kun hoitaja saa ajanvarauskirjan auki.

Tunnen myös erityislapsen avuntarvetta, ja siinä palveluverkossa useampi vanhempi on yksin ja eksyksissä eikä välttämättä osaa pyytää ja vaati lapselle ja perheelle kuuluvaa apua. Näin ei edes saisi olla. Lapselle ja lapsen perheelle pitää kertoa avoimesti tarjolla olevista palveluista. Perhettä ei saa jättää yksin. Esim. ahdistuneen lapsen vanhempi voi elää elämänsä pimeintä aikaa, ja sairastua itse masennukseen, jos kukaan ei huolehdi hänestä ja hänen pitäisi huolehtia lapsesta. Minusta tulevaisuudessa näillä perheillä pitäisi olla oma vastuutyöntekijä, joka pitäisi perheen palveluita hallussa, jotta kaikki perheet voimavaroistaan riippumatta saisivat yhdenvertaisia palveluita. Emme saa myöskään unohtaa perheitä, joissa on nepsy-lapsia tai nuoria.

En ole kaupunginvaltuutettu, mutta minulla on silti vahvaa osaamista ja kokemusta vaikuttamistyöstä. Kuulun Kotkan koulutuksen ja kasvatuksen lautakuntaan, ja aiemmalla kaudella olin Kotkan elinvoimalautakunnassa. Olen Kotka-Kymin seurakunnan kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen. Lisäksi olen kirkolliskokousedustaja (kirkon parlamentin jäsen), jonka kautta pitkät istuntopäivät ovat minulle tuttuja sekä työskentely kirkolliskokouksen hallintovaliokunnassa. Vaikka olen maallikko, niin pärjään hyvin näissä hallintovaliokunnan hallinnon kehityskeskusteluissa. Näkemykseni hallinnon kehittämisestä on käytännön läheinen, ja koen, että myös tätä näkemys uudella hyvinvointialueella tarvitaan. Olen myös hyvä ratkomaan ongelmia ja haasteita, joiksi työssä tulevia mutkia mieluiten kutsun; tätäkin kykyä ja nopeaa reagointia tarvitaan.

Minulla kokemusta myös osallisuuden kehittämisestä esim. nuorisovaltuuston ohjaajana sekä järjestötyöstä. Tästäkin kokemuksesta olisi hyötyä, kun lähetään kehittämään mm. tulevan hyvinvointialueen nuorisovaltuustoja ja muita osallisuuselimiä kuten vammaisneuvostoa.

Äänestyspäätös on sinun käsissäsi. Jos koet, että tuleva hyvinvointialueemme kaipaa tämän kaltaista ihmistä, joka on myös periksiantamaton ja idearikas, niin äänestä 245.