Näytetään tekstit, joissa on tunniste hyvinvointi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hyvinvointi. Näytä kaikki tekstit

maanantai 17. tammikuuta 2022

Miksi minua kannattaisi äänestää aluevaaleissa?

Moni tuntuu vielä miettivän äänestääkö ja ketä äänestää?

Kirjoitan nyt, miksi olisin hyvä aluevaltuutettu.

Paneudun päätettäviin asioihin huolella ja teen huomioita asioiden käsittelyissä. Minulla on rohkeutta puhua ja sanoa. Kun kyseessä on uusi hyvinvointialue; tarvitaan kykyä katsoa eteenpäin, pitkälle tulevaisuuteen. Pitää myös tiedostaa, että muutos ei ole kaikille helppo, muutoksessa pitää myös muistaa hyvinvointialueen työntekijät. Hyvinvointialueen organisaatio kehitetään myös ensivaiheessa, ja minulla hyvä kokonaisuuksien hahmotuskyky, josta tässä olisi paljon hyötyä.

Minulla on työni kautta kokemusta ja näkemystä erityisesti nuorten palveluverkoista. Työskentelen Kotkan Ohjaamolle, joka on matalan kynnyksen palvelupiste 15-30-vuotiaille. Siellä kohtaamme aina nuoren kokonaisvaltaisesti. Jos esim. nuorella on talousvaikeuksia, niin lähdemme selvittämään sen hetkistä tilannetta ja miten tilanne jatkossa, pitkällä tähtäimellä voisi nuoren elämässä helpottaa. Välillä tarvitaan avuksi esim. tulevan hyvinvointialueen palveluita aikuissosiaalityötä tai mielenterveys- ja päihdehoitajaa.

On puhuttu paljon siitä, että asiakkaan / avun tarvitsijan pitäisi löytää palvelu yhdestä paikasta eikä juoksuttaa luukulta luukulle. Tulevaisuuden hyvinvointipisteitä, perhekeskuksia tai mikä ikinä onkaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen nimi, palveluita pitäisi rakentaa niin, että asiakasta kohdatessa otettaisiin huomioon ihmisen hoito ja avuntarve kokonaisuutena. Moniammatillista työtä pitää kehittää.



Tiedän omasta työstäni, että moniammatillinen työ ja verkostotyö ei ole aina helppoa ja mutkatonta, mutta sille annetut resurssit tuottavat nopeasti tulosta. Hyvinvointialueiden on tehtävä tulevaisuudessa tiivistä yhteistyötä kuntien ennalta ehkäisevän työn kanssa ja oltava osa Ohjaamoiden verkostoja. Ohjaamoissa meillä on mallia ja tutkittua tulosta, miten ne auttavat esim. lyhentämään nuorten työttömyysjaksoja. Joskus täytyy myös ensin ratkoa syitä, työn teon esteitä, jossa kohtaa usein tulevat mukaan palvelut, mitkä tulevaisuudessa ovat hyvinvointialueen vastuulla.

Olen myös hyvä käyttämään erilaisia digijärjestelmiä ja ymmärrän niiden toimivuuden tärkeyden tulevalle hyvinvointialueelle. Esim. kun lähdetään kehittämän eteenpäin digipalveluja ja etävastaanottoja, niin niiden on oltava toimivia asiakkaan kannalta. Lisäksi on erityisen tärkeää, että myös hyvinvointialueiden henkilökunta pystyy käyttämään ohjelmia ja laitteistoja nopeasti ja vakaasti. Ei ole kenenkään etu, että näyttöruutu lataa joka päivä itseään monia minuutteja ja esim. ajanvarauspuhelusta suurin osa kuluu siihen, kun hoitaja saa ajanvarauskirjan auki.

Tunnen myös erityislapsen avuntarvetta, ja siinä palveluverkossa useampi vanhempi on yksin ja eksyksissä eikä välttämättä osaa pyytää ja vaati lapselle ja perheelle kuuluvaa apua. Näin ei edes saisi olla. Lapselle ja lapsen perheelle pitää kertoa avoimesti tarjolla olevista palveluista. Perhettä ei saa jättää yksin. Esim. ahdistuneen lapsen vanhempi voi elää elämänsä pimeintä aikaa, ja sairastua itse masennukseen, jos kukaan ei huolehdi hänestä ja hänen pitäisi huolehtia lapsesta. Minusta tulevaisuudessa näillä perheillä pitäisi olla oma vastuutyöntekijä, joka pitäisi perheen palveluita hallussa, jotta kaikki perheet voimavaroistaan riippumatta saisivat yhdenvertaisia palveluita. Emme saa myöskään unohtaa perheitä, joissa on nepsy-lapsia tai nuoria.

En ole kaupunginvaltuutettu, mutta minulla on silti vahvaa osaamista ja kokemusta vaikuttamistyöstä. Kuulun Kotkan koulutuksen ja kasvatuksen lautakuntaan, ja aiemmalla kaudella olin Kotkan elinvoimalautakunnassa. Olen Kotka-Kymin seurakunnan kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen. Lisäksi olen kirkolliskokousedustaja (kirkon parlamentin jäsen), jonka kautta pitkät istuntopäivät ovat minulle tuttuja sekä työskentely kirkolliskokouksen hallintovaliokunnassa. Vaikka olen maallikko, niin pärjään hyvin näissä hallintovaliokunnan hallinnon kehityskeskusteluissa. Näkemykseni hallinnon kehittämisestä on käytännön läheinen, ja koen, että myös tätä näkemys uudella hyvinvointialueella tarvitaan. Olen myös hyvä ratkomaan ongelmia ja haasteita, joiksi työssä tulevia mutkia mieluiten kutsun; tätäkin kykyä ja nopeaa reagointia tarvitaan.

Minulla kokemusta myös osallisuuden kehittämisestä esim. nuorisovaltuuston ohjaajana sekä järjestötyöstä. Tästäkin kokemuksesta olisi hyötyä, kun lähetään kehittämään mm. tulevan hyvinvointialueen nuorisovaltuustoja ja muita osallisuuselimiä kuten vammaisneuvostoa.

Äänestyspäätös on sinun käsissäsi. Jos koet, että tuleva hyvinvointialueemme kaipaa tämän kaltaista ihmistä, joka on myös periksiantamaton ja idearikas, niin äänestä 245.



lauantai 13. marraskuuta 2021

Puheeni "Erityislasten huomioimissa tulevien hyvinvointialueiden päätöksenteossa" piirin kokouksessa

Hyvät toverit ja puheenjohtaja

Iloitsen, että Kymenlaakson aluevaaliohjelmassa on hyvin huomioitu esim. mielenterveyspalvelut, oikea-aikainen hoito ja kotipalvelut.

Kymenlaakson ohjelmassa (piiri kokoukselle esitettävä vaaliohjelma) lukee myös otsikon "Sotepalvelut tuovat turvaa" alla:

Lastensuojelun toimintaedellytyksiä tulee parantaa, jotta perheet saavat oikea-aikaista apua arjen haasteisiin. Kotipalvelua tulee kehittämään vastaamaan asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita.

Haluan nostaa hiukan tätä kohtaa esille. Me emme saa unohtaa Kymenlaaksossa emmekä muissa maakunnissa erityislapsia ja heidän perheitään. Omakohtaisista kokemuksista tiedän, että perheiden on välillä vaikea saada tukea ja erityisesti vanhempien tukea, jos lapsi ei voi hyvin. Esim. nepsy-lasten perheiden kohtaamisessa on paljon parannettavaa. Monet vanhemmat ovat uupuneita, eivätkä aina meinaa jaksaa taistella lastensa puolesta. Minusta hyvinvointiyhteiskunnan pitää tukea lasten vanhempia siinä, että heidän ei tarvitse viikoittain, jopa päivittäin taistella lastensa edun puolesta.

On tärkeää, että perheille löytyy riittävää tukea ja vaikeisiin tilanteisiin reagoidaan nopeasti. On tärkeää, että jatkossakin lasten ja nuorten psykiatrian palveluilla on resursseja jalkautua kouluille ja tukea lasten koulutyötä antamalla tukea koulujen henkilökunnalle.

On myös huomattava, että osassa perheissä kestävä ja järkevä ratkaisu olisi, että vanhempi jäisi kotiin erityislapsen omaishoitajaksi. Tätäkin mallia pitää tukea, eikä vetää kriteereitä liian tiukalle.


Erityislapsen tukeminen hänen kasvupolullaan myös sote- ja terveyspalvelujen suunnalta on tärkeää. Ajoissa tehdyt diagnoosit ja toimintakyvyn tukeminen ovat tulevaisuuden inventointeja. Olemme varmasti kaikki lukeneet, että nuoria jää paljon työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien takia. Mielenterveysongelma ei ole aina juuri syy vaan seuraus esim. diagnosoimattomasta ADHD:sta tai muusta autismin kirjon häiriöstä. Onkin jatkossa tärkeää, että diagnoosit tehtäisiin varhaisessa iässä.

Yhteiskunnallisesti on tärkeää, että pidettäisiin kaikki mukana myös työelämässä. Työssäni Ohjaamolla ja ohjaamojen verkostoissa törmään tähän asiaan jatkuvasti: opiskelun ja työn este on juurisyyn hoitamattomuus lapsena tai nuorena. Jatkossa kaikki tarvitaan pitämään yllä yhteistä hyvinvointivaltiotamme. Jos hoidetaan juurisyitä, pidetään aiempaa useampi nuori mukana työelämässä aikuisiällä.

En kuitenkaan ehdota muutoksia ohjemaan, vaan toivon aluevaltuutetuiksi valittavien muistavan tämän asian.

Pidin puheen "Erityislasten huomioimissa tulevien hyvinvointialuieden päätöksenteossa" Kaakkois-Suomen Sosiaalidemokraatien syyskokouksessa 13.11.2021

sunnuntai 24. lokakuuta 2021

Mitkä ihmeen aluevaalit?

Tammikuussa 2022 käydään ensimmäiset aluevaalit ja valitaan uusille hyvinvointialueille ensimmäiset aluevaltuustot. Meidän hyvinvointialue on Kymenlaakso eli sama alue kuin tällä hetkellä Kymsotella eli alueemme sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle. Kun hyvinvointialueet aloittavat siirtyy niihin myös oppilashuollon kuraattori ja koulupsykologit, jotka tällä hetkellä Kymenlaaksossa ovat vielä kaupunkien tai kuntien työntekijöitä. Lisäksi hyvinvointialueille siirtyvät pelastustoimet.  Uudet valtuustot aloittavat vuonna 2022, mutta järjestelyvastuu niillä alkaa vuonna 2023, joten vuonna 2022 tehdään valmisteluja tulevaan.

Miksi aluevaalit on tärkeät? Siksi, että tulevissa hyvinvointialueiden aluevaltuustoissa päätetään, miten saat lääkäripalveluita ja missä. Kuinka kotihoito toimii Kymenlaaksossa ja kuinka läheltä löydät neuvolan. Miten helposti lapsiperhe saa apua esim. lapsiperheiden sosiaalipalveluista. Kuinka hyvin lastensuojelu toimii? Mitä jos sinua ahdistaa? Kuinka nopeasti saat tukea mielenterveyteesi. Nämä kaikki ovat tulevien hyvinvointialueiden asioita, hammassäryn hoitoa unohtamatta.



Sinun ja ihan jokaisen on tärkeää äänestää aluevaaleista, joissa päätetään sinun arjen asioistasi. Jos sairastut ja tarvitset lääkäriä tai sairaanhoitajaa, niin nämä palvelut julkisella puolella ovat nimenomaan hyvinvointialueiden järjestelyvastuulla. Mitä, jos hammastasi särkee ja tarvitset ajan hammaslääkäriin, sekin on hyvinvointialueesi vastuulla. Entä jos sinä tai läheisesi tarvitsee sosiaalityön palveluja, sekin on hyvinvointialueen vastuulla. Mitä jos sinun lapsesi voi huonosti ja tarvitsee koulukuraattoria? Kuraattorinkin työ on hyvinvointialueen vastuulla. Tarvitsevatko vanhempasi kotihoitoa, miten sen pitäisi toimia?

Voin olla ehdokkaasi ensimmäisissä aluevaaleissa Kymenlaaksossa. Minulle ovat tärkeitä myös erityislasten palvelut sekä nepsy-lasten ja nuorten palvelut. On myös tärkeää panostaa nuorten mielenterveyspalveluihin, sillä se ehkäisee syrjäytymistä ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista. Lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut on myös varmistettava: neuvola tarpeeksi lähelle ja apu matalalla kynnyksellä perheille vaikeina hetkinä.


keskiviikko 26. toukokuuta 2021

Miksi olen ehdolla kuntavaaleissa?

Keväällä 2021 käydään kuntavaalit. Olen Kotkassa ehdolla. Viime kuntavaaleissa olin ehdolla demareiden listalla sitoumattomana, nyt demareiden jäsenenä. Haluan edelleen edistää tavallisten ihmisten asioita ja kertoa arjesta mitä koetaan. Minulla on kyky nähdä asioita, missä on epäkohtia ja tarttua niihin rakentavasti. Mietin, että miten mitäkin asioita voisi muuttaa. Minusta on turha sanoa, että tämä on huonosti, jos ei ole ehdotusta, että miten se ehkä voisi olla paremmin. Kehittämisehdotusten pitäisi olla konkreettisia tai ainakin kertoa tavoite, mihin pyritään.
Olen nyt 39-vuotias kotkalainen nainen. En nuori, enkä vanha. Minulla 12-vuotias poika, jonka äitinä olen joutunut monenlaisiin käänteisiin, jotka ovat opettaneet minulle myös paljon palveluverkostosta. Työni kautta tunnen nuorten palveluverostoa. Kannan myös erityistä huolta siitä, että lapset ja nuoret saavat elämässään yhtäläisen mahdollisuuden olla hyviä siinä, mitä ovat eikä yhteiskunta hylkää heitä.
Olen tällä hetkellä Kotkan kaupungin elinvoimalautakunnan jäsen, Kotka-Kymin seurakunnan kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen sekä Mikkelin hiippakunnan kirkolliskokousedustaja sekä Maretariumin hallituksen jäsen.
Jos haluat tukea kuntavaalityötäni, niin voit laittaa yksityisviestin tämän sivun kautta. Tai jos sinulla on ajatuksia, että mitä asioita Kotkassa pitäisi edistää. Kuljen useimmiten vaelluskengät jalassa ja harvemmin jakkupuvuissa, mutta seuraan silti kunnallista päätöksentekoa tarkasti. Toivon olevani lähellä kaikenlaisia ihmisiä ja helposti lähestyttävissä.

sunnuntai 21. lokakuuta 2018

Seurakuntavaalit - Seurakuntavaalitavoitteita

Kotka-Kymin seurakuntademareiden seurakuntavaalien tavoitteet löytyvät täältä.

Yhteisiä arvoja ovat oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, yhteisvastuu, suvaitsevaisuus ja osallisuus. Kotka-Kymin seurakuntademareiden listalla olevat Elina Havukainen (nro 68), Pirjo Hellgren (nro 69), Minni Kuisma (nro 74), Galina Mikhaylova (nro 76) (sit.), Eva Pukkila (nro 79) (sit.) ja Kirsi Rasanen (nro 80) ovat nostaneet omiksi tavoittteekseen vielä vähän tiiviimmän listan koko ryhmälle tärkeitä tavoitteita.

Meille tärkeitä tavoitteita seurakuntavaaleissa ovat:
  • Uudistamme kirkkoa elämään ajassa
  • Pidämme kaikista huolta -emme jätä ketään yksin
  • Pidämme huolen ympäristöstä
  • Tuemme erilaisuutta -jokainen ihminen on arvokas omana
  • itsenään
  • Pidämme kirkot ja toimitilat avoimina kaikille
  • Olemme lähellä ihmistä
  • Tarjoamme tukea ja toimintaa eri elämänvaiheisiin
  • Autamme hädänalaisia
  • Mahdollistamme kaikkien osallistumisen, varallisuudesta
  • riippumatta
  • Luomme yhteyttä kulttuurin keinoin
  • Mahdollistamme tuen lapsiperheille sekä
  • varmistamme nuoriso- ja erityisnuorisotyön resurssit
  • Huolehdimme vanhusten ja erityisryhmien tuesta ja
  • turvallisuudesta

Kuvassa (vasemmalta) Galina Mikhaylova (sit.), Pirjo Hellgren, Elina Havukainen, Minni Kuisma ja Kirsi Rasanen

Yhteisen esitteemme ja numeromme näet täältä. Meidät löytää seurakuntavaalikoneesta, jonka löydät täältä.



sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Nuori kaipaa kohtaamista


Olen tehnyt suurimman osan työurastani nuorten parissa, kunnassa tai järjestössä. Jokaiseen työtehtävään on olennaisesti kuulunut se, että annetaan nuorille mahdollisuuksia ja mahdollisestetaan erilaisia eteenpäinvieviä asioita. Partiossa jopa puhutaan aikuisista nuorten toiminnan mahdollistajina. Mielestäni termiä voisi käyttää enemmänkin. Kotkassa on nuorten asioissa hyvin se, että nuorille luodaan mahdollisuuksia ja heitä pyritään kuulemaan. Työ ei missään nimessä ole maalissa, mutta suunta on hyvä.

Nuoret, opinnoista tipahtaminen ja työttömyys ovat näytelleet jo pitkään Kotkassa isoa osaa ja näyttelevät vieläkin. Onneksi Kotkassa menneiden vuosien aikana tätäkin asiaa varten on rakentunut verkostoa: ensin tulivat etsivät nuorisotyöntekijät, jotka saavat ilmoituksia nuorista, jotka ovat putoamassa verkosta. Verkkoa on vahvistunut Ohjaamo Kotka ja sen luomat verkostot. Moniammatillinen työ ja verkostot ovat nykypäivää monessa asiassa, mutta nuorisotyössä ja nuorten kanssa toimisessa ne ovat enemmän kuin elintärkeitä. Yhdessä saadaan aikaa enemmän. Nuoristotyö on onneksi jo useamman vuoden ollut ulkona nuorisotaloista, ja nuorisotyön laatutavoitteetkin ohjaavat toimimaan myös nuorisotilojen ulkoupuolella yhteistyössä muiden toimijoiden sekä vanhempien kanssa.


Voi olla verkostoja, voi olla moniammatillista toimintaa, mutta tuloksia ei synny ellei nuoria kohdata. Kohtaaminen vie aikaa ja se on taattava. Jos kukaan ei kohtaa nuorta eikä kuuntele, niin nuori ei tule koskaan kuulluksi. Jo yksi kerta, kun nuori tulee kuulluksi voi olla käänteentekevä: luottamuksen jyvä on kylvetty. Nuorisotyö kohtaa nuoria mm. nuorisotiloilla, koulussa ja Pasaatissa sekä tapahtumissa. Ennalta ehkäisevä työ kuten nuorisotyö tulee jäämään tulevissa uudistuksissa kuntien vastuulle, ja on tärkeää panostaa siihen. Koko minun muistini ajan on puhuttu syrjäytyvistä nuorista ja niiden hinnasta, aihe ei ole uusia eikä vanhentunutkaan. Järkevää polittikkkaa on antaa nuorisotyölle Kotkassa riittävät resurssit, jotta nuorisotyö ehtii kohdata ja nähdä nuoren.

Kirjoitus julkaistu alunperin Kotkan sosiaalidemokraattisen kunnallisjärjestön ja puolueosastojen yhteisessä jäsenkirjeessä huhtikuussa 2018 lyhennettynä, ilman ensimmäistä kappaletta.

torstai 6. huhtikuuta 2017

Yhdistykset ovat kaupungin voimavara, eikä päinvastoin

Välillä tuntuu, että Kotka on jakautunut maantieteellisesti ja henkisesti niin moneen osaan, että ”kotkalaista yhteisöllisyyttä” on vaikea huomata. Yhteen hiileen puhaltamisen henkeä tänne olisi kuitenkin saatava. Yhtenä hienona asiana Kotkaan on saatu Kumppanuustalo Viikari, joka kokoaa useita yhdistyksiä saman katon alle. Yhdistysten kanssa aiemmin työskenneltyäni olen sitä mieltä, että juuri tämän kaltaista toimintaa tarvitaan lisää. Yhteisöllisen näköinen ja kuuloinen on myös ollut Kulttuuritalo Greipin ja Palotornin päiväkodin tilojen ja pihan tulevaisuuden suunnittelu.

Aluksi kaikki yhteinen tuntuu oudolta ja herättää vastarintaa. Pikkuhiljaa kuitenkin huomataan, että meidän ja teidän yhdistyksillä on yhteisiä haasteita esim. talousarviot ja tilinpäätökset. Lisäksi jos yhdistys tarvitsee tilaa kolme kertaa viikossa kahden tunnin ajan, niin onko järkeä, että viidellätoista yhdistyksellä on oma tilansa omassa paikassa muiden siitä tietämättä? Minusta ei ole. Tietenkin on yhdistyksiä, jotka tarvitsevat niitä vähän erikoisempia tiloja ja ne ovat sitten luku erikseen. Suurin osa tarvitsee tilan 5-20 hengelle ja kaapin, missä säilyttää tavaroita sekä helpon käytettävyyden ja saavutettavuuden. Yhteiskäytöllä saadaan tiloille järkevät käyttöasteet ja niihin panostaminen on järkevää.

Yhdistykset lisäävät myös yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Jos haluamme Kotkasta mukavan paikan asua ja elää niin panostetaan yhdistyksiin ja niiden rikkaaseen kirjoon. Kotkassa on vielä tilaa uusille yhdistyksille ja ideoille, sillä Kotkassa on 16 yhdistystä 1000 asukasta kohden, kun valtakunnan keskiarvo on 23,2.

Kirjoitus julkaistu myös Kymen Sanomissa 12.4.2017 nimellä "Kotkassa olisi tilaa uusille yhdistyksille".

perjantai 24. maaliskuuta 2017

Liikuntaa ja iloista mieltä!

Tule kanssani lenkille tai jumppaamaan!

Lenkki ja jumpat soveltuvat kaikenkuntoisille ja kaikenikäisille. Jos sinulla on jumppa- tai makuualusta niin sen voi ottaa mukaan lattialla tehtäviä liikkeitä varten. Asuksi käy mikä vaan rento vaatetus, missä on hyvä liikkua. Jumpat kestää noin 40 min., jonka jälkeen jää hetki aikaa keskustelulle esim. liikunta- ja hyvinvointiasioista tai mistä vaan. Tervetuloa mukaan!

  • Jumalniemen lenkki ti 28.3.2017 klo 10 (kokoontuminen Kyminsuuntien ja Uudenkyläntien risteyksessä)
  • Jumppa pe 31.3.2017 klo 10.00 Kumppanuustalo Viikari / Aava-sali (Mariankatu 24, Kotka)
  • Jumppa ma 3.4 klo 12.00 Karhulassa (Vesivallinaukio 5 D, sisäpiha)
  • Jumppa ma 3.4.2017 klo 16.00 Kumppanuustalo Viikari / Aava-sali (Mariankatu 24, Kotka)
  • Jumppa ti 4.4 klo 10.00 Karhulassa (Vesivallinaukio 5 D, sisäpiha)