Olen lukenut lähiaikoina paljon siitä, että pienten lasten äitejä ei paljon ehdolle asetu. En ihmettele, vaikka kokouksiin osallistumista tuetaan (jos tulee valituksi), niin vaalikampanja on käytävä täysin omin voimin.
Oma poikani on "jo" 8-vuotias ensimmäistä luokkaa käyvä poika. Tämänkin ikäinen poika on vielä otettava huomioon kaikissa menoissa eikä osallistuminen ole aina mahdollista. Lisäksi, kun meidän kuvioissa on 2-vuorotyön aiheuttamat mutkat, niin joka viikko joutuu miettimään, missä ja milloin poika on. Niin kauan kuin poika oli päiväkoti-ikäinen hän oli vuorohoidossa, ja siitä oli paljon apua arjessa. Ensimmäiselle luokalle, kun mennään, niin lapsi on vain koulussa ja iltapäivätoiminnassa, jonne onneksi saatiin paikka, mutta kaikki muu on järjestettävä itse. Tarkoitan tällä nimenomaan hoitoa ilta- ja viikonloppuvuorojen aikaan. Ymmärrän tämän, mutta haasteellista se on.
Minulla on onneksi tukiverkkoja mm. omat vanhemmat ja mummi sekä miesystävä, mutta kaikilla ei ole välttämättä mitään tukiverkkoja ympärillään. Jollakin tavalla kuvio on saatu toimimaan, ensin odotan työvuoroja, sitten mietin ja kyselen, missä ja milloin poika voi olla, kun olen töissä ilta- tai viikonloppuaikaan.
Yritän siis olla niin vahvasti mukana kampanjoinnissa ja tavattavissa, kun pystyn ja kykenen, mutta olen äiti ja minun on varmistettava turvallinen paikka pienelle pojalle ensisijaisesti ja yritettävä varmistaa myös hänen pääsy harrastuksiin.
Osaan siis miettiä yksinhuoltajien ja vuorotyöläisperheiden haasteita. Olen tottunut selviämään hankalista aikatauluista, kun niitä on joka viikko tarjolla. Minulla on tunteen palo hoitaa asiat, mitä alan tekemään hyvin ja perusteellisesti. Jo nyt vaalitapahtumissa olen tavannut upeita ihmisiä ja kuullut liikuttavia tarinoita, ja pistänyt ne korvan taaksen. Toivon, että Kotka olisi jatkossa paikka, josta löytyisi työtä eikä isovanhemmat ja lapsenlapset joutuisi eroamaan vaan siitä syystä, että työt vievät muualle.
Yllä olevan halusin kirjoittaa siksi, että tiedätte, millä taustalla minä mietin asioita ja mitä haasteita lapsiperheen arjessa on ja olen itse kohdannut. (Olen kohdannut myös arjen haasteen: auton hajoaminen ja työpaikan hankala sijainti yhdistettynä 2-vuorotyöhön on lisähaaste juuri nyt. Onneksi työkaverit auttavat, mutta aiemmin töihin lähtö ja myöhemmin työvuorosta palaaminen vie aikaa muusta, mutta töihin on päästävä. Toivon, että siitä huolimatta panokseni riittää, vaikka minulta nyt jäävät ne ehdokaskortit (todennäköisesti) hankkinmatta, kun "autoasia" eli työhön pääsy on jotenkin varmistettava.)
Kuisma on kotkalainen demari, joka kuuluu Kotkan kasvatus- ja koulutuslautakuntaan sekä on kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja sekä kirkolliskokousedustaja ja kirkolliskokouksen hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja. Olen Kotkan kaupungin ja Kymenlaakson hyvinvointialueen varavaltuutettu.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vuorotyö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vuorotyö. Näytä kaikki tekstit
perjantai 17. maaliskuuta 2017
Lapsiperheen arjen haasteisin tottunut ehdokas. Äänestäisitkö minua ymmärtämykseni takia?
Tunnisteet:
harrastukset,
kaupunginvaltuusto,
kotka,
kuntavaalit2017,
lapsi,
lapsiperhe,
lasten hoito,
sdp,
työ,
vuorotyö
Tilaa:
Kommentit (Atom)
