Puheeni "Erityislasten huomioimissa tulevien hyvinvointialueiden päätöksenteossa" piirin kokouksessa

Hyvät toverit ja puheenjohtaja

Iloitsen, että Kymenlaakson aluevaaliohjelmassa on hyvin huomioitu esim. mielenterveyspalvelut, oikea-aikainen hoito ja kotipalvelut.

Kymenlaakson ohjelmassa (piiri kokoukselle esitettävä vaaliohjelma) lukee myös otsikon "Sotepalvelut tuovat turvaa" alla:

Lastensuojelun toimintaedellytyksiä tulee parantaa, jotta perheet saavat oikea-aikaista apua arjen haasteisiin. Kotipalvelua tulee kehittämään vastaamaan asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita.

Haluan nostaa hiukan tätä kohtaa esille. Me emme saa unohtaa Kymenlaaksossa emmekä muissa maakunnissa erityislapsia ja heidän perheitään. Omakohtaisista kokemuksista tiedän, että perheiden on välillä vaikea saada tukea ja erityisesti vanhempien tukea, jos lapsi ei voi hyvin. Esim. nepsy-lasten perheiden kohtaamisessa on paljon parannettavaa. Monet vanhemmat ovat uupuneita, eivätkä aina meinaa jaksaa taistella lastensa puolesta. Minusta hyvinvointiyhteiskunnan pitää tukea lasten vanhempia siinä, että heidän ei tarvitse viikoittain, jopa päivittäin taistella lastensa edun puolesta.

On tärkeää, että perheille löytyy riittävää tukea ja vaikeisiin tilanteisiin reagoidaan nopeasti. On tärkeää, että jatkossakin lasten ja nuorten psykiatrian palveluilla on resursseja jalkautua kouluille ja tukea lasten koulutyötä antamalla tukea koulujen henkilökunnalle.

On myös huomattava, että osassa perheissä kestävä ja järkevä ratkaisu olisi, että vanhempi jäisi kotiin erityislapsen omaishoitajaksi. Tätäkin mallia pitää tukea, eikä vetää kriteereitä liian tiukalle.

Erityislapsen tukeminen hänen kasvupolullaan myös sote- ja terveyspalvelujen suunnalta on tärkeää. Ajoissa tehdyt diagnoosit ja toimintakyvyn tukeminen ovat tulevaisuuden inventointeja. Olemme varmasti kaikki lukeneet, että nuoria jää paljon työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien takia. Mielenterveysongelma ei ole aina juuri syy vaan seuraus esim. diagnosoimattomasta ADHD:sta tai muusta autismin kirjon häiriöstä. Onkin jatkossa tärkeää, että diagnoosit tehtäisiin varhaisessa iässä.

Yhteiskunnallisesti on tärkeää, että pidettäisiin kaikki mukana myös työelämässä. Työssäni Ohjaamolla ja ohjaamojen verkostoissa törmään tähän asiaan jatkuvasti: opiskelun ja työn este on juurisyyn hoitamattomuus lapsena tai nuorena. Jatkossa kaikki tarvitaan pitämään yllä yhteistä hyvinvointivaltiotamme. Jos hoidetaan juurisyitä, pidetään aiempaa useampi nuori mukana työelämässä aikuisiällä.

En kuitenkaan ehdota muutoksia ohjemaan, vaan toivon aluevaltuutetuiksi valittavien muistavan tämän asian.

Pidin puheen "Erityislasten huomioimissa tulevien hyvinvointialuieden päätöksenteossa" Kaakkois-Suomen Sosiaalidemokraatien syyskokouksessa 13.11.2021

Miksi olen ehdolla kuntavaaleissa?

Keväällä 2021 käydään kuntavaalit. Olen Kotkassa ehdolla. Viime kuntavaaleissa olin ehdolla demareiden listalla sitoumattomana, nyt demareiden jäsenenä. Haluan edelleen edistää tavallisten ihmisten asioita ja kertoa arjesta mitä koetaan. Minulla on kyky nähdä asioita, missä on epäkohtia ja tarttua niihin rakentavasti. Mietin, että miten mitäkin asioita voisi muuttaa. Minusta on turha sanoa, että tämä on huonosti, jos ei ole ehdotusta, että miten se ehkä voisi olla paremmin. Kehittämisehdotusten pitäisi olla konkreettisia tai ainakin kertoa tavoite, mihin pyritään.

Olen nyt 39-vuotias kotkalainen nainen. En nuori, enkä vanha. Minulla 12-vuotias poika, jonka äitinä olen joutunut monenlaisiin käänteisiin, jotka ovat opettaneet minulle myös paljon palveluverkostosta. Työni kautta tunnen nuorten palveluverostoa. Kannan myös erityistä huolta siitä, että lapset ja nuoret saavat elämässään yhtäläisen mahdollisuuden olla hyviä siinä, mitä ovat eikä yhteiskunta hylkää heitä.

Olen tällä hetkellä Kotkan kaupungin elinvoimalautakunnan jäsen, Kotka-Kymin seurakunnan kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen sekä Mikkelin hiippakunnan kirkolliskokousedustaja sekä Maretariumin hallituksen jäsen.

Jos haluat tukea kuntavaalityötäni, niin voit laittaa yksityisviestin tämän sivun kautta. Tai jos sinulla on ajatuksia, että mitä asioita Kotkassa pitäisi edistää. Kuljen useimmiten vaelluskengät jalassa ja harvemmin jakkupuvuissa, mutta seuraan silti kunnallista päätöksentekoa tarkasti. Toivon olevani lähellä kaikenlaisia ihmisiä ja helposti lähestyttävissä.

Asuminen ja koti ovat tärkeitä arjen asioita

Itse toivon, että kuntavaaleissa olisi mahdollisimman monipuolisesti erilaisia ihmisiä ehdolla erilaisista taustoista ja elämäntilanteista. Moni miettii varmasti riittääkö aika ja riittäkö into? Varmasti riittää, jos on motivaatiota. Eikä minusta pitäisi myöskään vaatia itseltään liikoja; suurimmalla osalla on myös muita velvollisuuksia kuin kuntapolitiikka ja luottamustehtävät. On usein työ, perhe tai parisuhde tai kaikki niistä. Toivottavasti ehdolle asettuu myös yksinasuvia, sillä yksinasuvien talouksia on paljon.

On tärkeää, että kaikille on paikkoja, missä asua kohtuuhintaisesta. SDP:n kuntavaaliohjelmassa lukee:

"Asuinalueiden eriytymistä ja eriarvoistumista on estettävä. Keskeinen keino asuinalueiden eriytymisen estämisessä on sosiaalisten erojen kaventaminen. Myös lähiöiden kehittämiseen, palveluiden parantamiseen ja arjen turvallisuuteen on panostettava."

Kotkassakin on alueita, missä tämä on vahvasti huomioitava. Eikä ole niin sanottua, että tällainen lähes 40-vuotias yhden lapsen äitikään tuosta noin vaan Kotkassa löytää kohtuuhintaista asumismuotoa itselleen ja 12-vuotiaalle lapselleen. Vuoden se vei, että löytyi hyvä paikka ja mahdollinen ratkaisu. Lähdin liikkeelle uuden vuokra-asunnon etsinnästä; ne kaikki olivat kuukausikuluiltaan silloista paljon kalliimpia. Ei järkeä muuttaa.

Viime syksynä aloin etsimään omistusasuntoa, mihin olisi varaa eikä se nostaisi asumiskuluja. Sellainen löydettiin. Saattoi olla hiukan onnea ja tuuria matkassa. Sain tingittyä vähän hintaa ja vastike oli siedettävä, ja asunto kelpasi myös pankille. Pankille ei olisi kelvannut asunto, missä olisi ihan kohta puoliin tulossa putkiremontti ja niitä taloja on paljon Karhulan alueella tai sitten osassa vastikkeet pilvissä; jopa isompia kuin vuokra minun aiemmassa vuokrakolmiossa. (Vuokrakolmiossa oli lapsen kasvaessa meille toimimaton pohjaratkaisu.)

Nyt asutaan Karhulan keskustan lähellä osake-kolmiossa, jossa löytyy ovet makkareista; on parveke ja vaatehuone. Sauna-haaveesta jouduin luopumaan, mutta tärkeintä oli sijainti lapsen liikkumista ajatellen ja saada säilytystilaa ja toinen oikea makuuhuone sekä astianpesukoneen paikka. Iso makuuhuone mahdollisti myös työpisteen sijoittamisen omaan makuuhuoneeseeni. En siis asu missään modernissa, uudessa luksusasunnossa, vaan vanhassa ja kodikkaassa pienessä kerrostalossa. 

Istun kirjoittamassa tätä tekstiä asuntoni parvekkeella, ja kuuntelen lähellä olevien liikennevalojen piippausta ja lintujen laulua sekä silmäilen välillä led-myrskylyhdyn lämmintä valoa tiedostaen, että tähän kaikilla ei ole varaa eikä mahdollisuutta. Minullakin oli lähellä, että tämä olisi jäänyt vain haaveeksi, vaikka minulla on vakituinen työpaikka kaupungilla. Voisi kuvitella, että työnantajatahoani pidetään luotettavana, mutta ehkä sekin on minullakin entisaikojen oletusta. Asuntopolitiikan pitäisi olla sellaista, että jokaisella työssäkäyvällä olisi mahdollista jonkinlaiseen omistusasuntoon ilman älyttömiä säästöjä. Ei pystytä muuten edes pitämään nykyistä asuntokantaa kunnossa tai sitten meillä on kohta väestönosa, jolla on kymmeniä asuntoja vuokralla ja suurin osa meistä asuu vuokra-asunnoissa.

Parvekkeeni.

Ilolla luin joku aika sitten, että Kotkan asuntojen yksi talo Hovinsaarella remontoidaan yhteistyössä paikallisen koulutuskuntayhtymän Ekamin kanssa, vaikka se viekin vähän enemmän aikaa. Opiskelija oppivat oikeassa kohteessa todella paljon, ja se voi olla kyseisen koulutushaaran  vetovoimatekijäkin seuraavina vuosia. Samalla kohteeseen tehdään sellaisia muutostöitä, että kaksiot muuten kolmioiksi. Järkevää  kehitystä. Moni haluaa nykyään useamman pienen huoneen asunnon kuin tilavan kaksion. Kolmio on monessa elämäntilanteessa sopiva asumismuoto.

Järkevällä kaavoittamisella voidaan luoda asumismahdollisuuksia erilaisissa sijainneissa eikä vain kalliissa uusissa omistusasunnoissa. Ilolla luin vähän aikaa sitten Viirinkallioon suunnitellusta asumisosuuskunta-asumisesta Kymensuu-lehdestä:

"Asumisosuuskunta on vuokra- ja omistusasumisen välimuoto. Asuminen muistuttaa asumisoikeusasumista, mutta asumisosuuskunnassa talon omistaa osuuskunta itse ja asumisesta maksettavalla vuokralla lyhennetään yhteistä lainaa sekä ylläpidetään ja kehitetään omaa kotitaloa. Asukkaat ovat siis samanaikaisesti omistajia, vuokranantajia ja vuokralaisia. Osuuskunta-asumisessa korostuvat yhteisöllisyys, maltilliset asumiskustannukset ja mahdollisuus vaikuttaa omaan asumiseen vuokra-asumista enemmän."

On usein tärkeää mahdollisuus vaikuttaa asioihin omassa elämässä ja kuulua yhteisöön, ja näitä asioita tarjoaa asumisosuuskunta. Ei ole mitenkään merkityksetöntä, missä asuu ja elää. Koti on myös usein monen asian lähtökohta. Muita ongelmia voi olla vaikea tai jopa mahdoton lähteä purkamaan, jos henkilö on asunnoton. Pitää keskittyä koko ajan siihen, missä nukkuu seuraavan yön ja se vie voimavarat kaikesta muusta. On tärkeää, että yhteiskunta löytää koteja myös kodittomille ei ole kenenkään etu, että ihmisiä asuu kadulla eikä se ole inhimillistä.

Taustalla itse maalaamani pinkki voimaseinä.

Minulle on tärkeää, että on kodikas, omannäköinen koti, minne palata työpäivien jälkeen, ja missä lapsi viihtyy ja meillä kummallakin on turvallista sekä tilaa rakkaille kissoille. Uskon, että moni muukin arvostaa näitä samoja asioita. Turvallinen koti pitäisi olla kaikkien perusoikeus. Turvallisuuden tunteeseen voi vaikuttaa asuinalue tai se, koska alaovet menevät kiinni. Joku ajattelee, että näillä ei ole väliä, mutta jollekin asia voi olla isompi kuin uskotkaan.

Hilda-kissa.

Mummo-kissa.

Koti on monen elämän kiintopiste ja turvapaikka. Sen pitää olla paikka, minne aikuisen sekä lapsen on mukava palata töiden/koulun jälkeen. Ei sen tarvitse olla luksusta, vaan siedettävä ja inhimillinen.

Olen ehdolla Kirkolliskokousvaaleissa ja hiiippakuntavaalissa

Minua pyydettiin ehdolle Kirkolliskokousehdokkaaksi Tulkaa kaikki - Mikkelin hiippakunta -listalle. Tähän oli helppo suostua, sillä Tulkaa kaikki  -tavoitteet ovat yhtenevät omieni sekä demareiden periaatteiden kanssa. Tulkaa kaikki -tavoitteista voit lukea lisää täältä.

Miksi olen asettunut ehdolle Kirkolliskokoukseen?

Olen asettunut ehdolle tähän vaaliin samasta syystä kuin olin ehdolla seurakuntavaaleissa. Jos tulen valituksi, niin tulen tekemään tätäkin vaikutustyötä suurella sydämellä. Kuuntelen ja harkitsen sekä kerron omat ajatukseni. Minulla on myös taito tuoda esille uusia ajatuksia. Jos haluat meidän kirkon ja seurakunnan siirtyvän suvaitsevampaan suuntaan, niin äänestä minua. Haluan, että jokainen saa olla sellainen kuin haluaa ja saada siihen kirkon tuen. Muutos on mahdollisuus tässäkin asiassa.

Mitä haluaisin muuttaa Kirkolliskokouksessa?

Minun mielestäni minun kirkon pitää olla kaikkia kutsuva ja rakastava paikka.  Samaa sukupuolta oleville pareille on mahdollistettava kirkollinen vihkiminen ja muutenkin tasa-arvoinen asema kirkossamme.  Naispappien aseman on oltava yhtä hyvä kuin miesten.

Nykyinen järjestelmä ei varsinaisesti tue demokratiaa. Kirkolliskokous ja hiippakuntavaalien äänioikeus on hyvin rajattu, ja sen haluaisin uudistaa suoraksi vaaliksi, kuten seurakuntavaalitkin ovat. Se tukisi kirkon päätöksenteon avoimuutta.

Mitä haluaisin muuttaa hiippakunnassa?

Hiippakunta muuttuu vuoden vaihteessa, joten tilanne on kaikille uusi. Tärkeää on löytää yhteinen tahtotila siitä, miten pidämme hiippakuntamme seurakuntien jäsenet mukana ja saamme uusia jäseniä meidän kirkkoon.

Hiippakunnan pitää myös osaltaan edistää naispappien asemaa, ja vähentää kaikenlaista sukupuolista johtuvaa syrjintää. Kirkon demokratian uudistumista voidaan tukea myös paikallistasolla ja osallistaa entistä vahvemmin seurakunnat mukaan.

Muut Tulkaa kaikki - Mikkelin hiippakunta listan maallikkoehdokkaat löydät täältä.

Uhkana näennäisdemokratia?

Demokratia ja vaikuttaminen ovat olleet kaukana monista lähipiirini ystävistä, vaikka he ovat olleetkin valveutuneita. Heidän kohdallaan usko demokratiaan ja vaikuttamiseen on teininä hiipunut. Usein he ihmettelivät, miksi minä jaksoin haluta ja kuulua oppilaskunnan hallitukseen. He kuitenkin äänestävät, mutta ovat myös korkeasti korkeakoulutettuja. Huolestuttavaa on, mitä tarkoittavat alempi koulutustaso ja huonompi sosioekonominen asema äänestysaktiivisuudelle.

Akatemiatutkija Hanna Wass sanoo Suomi 100 -demokratiaviikkojen esityksessään Helsingissä, että jos nuori ei saa 2. asteen koulutuspaikkaa heti peruskoulun jälkeen, niin se vaikuttaa suoraan hänen äänestysasteeseen. Lisäksi Wass toteaa, että vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa myös äänestämiseen, niin voidaan hyvin pohtia, että mitä tämä tarkoittaa nuoren tulevaisuuden kannalta. Kärjistettynä, nuori, jonka vanhemmat eivät ole koskaan äänestäneet, ja ovat kouluttamattomia, tulee hyvin epätodennäköisesti itse tulevaisuudessa äänestämään.

Wass myös toteaa, että tällä hetkellä korkeasti koulutettujen nuorien äänestysaste on noussut. Tärkeää, että korkeasti koulutetut nuoret äänestävät, mutta jos samaan aikaan matalasti koulutettujen nuorten äänestysaste laskee, niin tuleeko demokratia tulevaisuudessa vääristymään vai onko se jo peruuttamattomasti vääristynyt? Onko poliittisen osallistuminen eriytyminen nykyhetken isoja haasteita? Voiko se johtaa yhteiskunnan entistä pahempaan eriarvoistumiseen?

Samaan aikaan, kun äänestysaktiivisuus laskee, niin on huomattavissa muunlaisen kansalaisaktiivisuuden nousua. Ihmiset menevät erilaisten asioiden taakse. Professori Laura Kolbe viittaa asiaan ”Pärjäävätkö demokratiat maailmassa?” seminaarissa kertoen, että puolueiden tilalle on tullut ”intressiryhmiä”. Ihmiset menevät helposti yhteisen päämäärän tai tavoitteen taakse.

Intressiryhmien ja joukkojen toimintaa demokratian kentillä tukevat kansalaisaloitteet, joita kuka vaan voi tehdä, kun tarpeeksi nimiä saadaan kerättyä tietyn asian taakse. Tämä on mielestäni tärkeä ja merkityksellinen vaikuttamisen muoto. Isot kokonaisuudet voivat olla vaikeasti ymmärrettäviä ja niihin on vaikea tarttua, mutta yksittäisistä asioista on jokaisen helpompi muodostaa mielipide: puolesta tai vastaan. Tämä madaltaa kynnystä allekirjoittaa itselle tärkeä kansalaisaloite ja sitä kautta olla mukana vaikuttamassa yhteiskunnan muutokseen.

Koulutuksella voidaan vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen, niin ei voi olla painottamatta koulutuksen tärkeyttä demokratian säilymisen kannalta. Missä vaiheessa voidaan katsoa äänestysprosentin olevan niin alhaalla, että demokratia on vain näennäisdemokratiaa?

Tällä hetkellä puolueet taistelevat vallan markkina-asemasta. Niin harva kuuluu puolueisiin, että puolueet käyvät jatkuvaa markkinataistelua asemasta politiikan kentällä. Valitettavasti monesti puolueet vaikuttavat niin samankaltaisilta keskenään, että niihin on vaikea tarttua. Juuri vähän aikaa sitten kuulin ystäväni liittyneen puolueeseen sen takia, että ”viimeiset neljä vuotta olivat niin kauheat” ja ”jos en muuta tee niin autan puoluetta maksamalla jäsenmaksun”. Onko suomalaisella demokratialla pohdinnan paikka, kun puolueisiin liitytään lähinnä negatiivisten asioiden takia protestiksi toisille puolueille ja toisaalta jotkut äänioikeutetut ovat syrjäytyneet äänestämisen kulttuurista?

Seurakuntavaalit - Seurakuntavaalitavoitteita

Kotka-Kymin seurakuntademareiden seurakuntavaalien tavoitteet löytyvät täältä.

Yhteisiä arvoja ovat oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, yhteisvastuu, suvaitsevaisuus ja osallisuus. Kotka-Kymin seurakuntademareiden listalla olevat Elina Havukainen (nro 68), Pirjo Hellgren (nro 69), Minni Kuisma (nro 74), Galina Mikhaylova (nro 76) (sit.), Eva Pukkila (nro 79) (sit.) ja Kirsi Rasanen (nro 80) ovat nostaneet omiksi tavoittteekseen vielä vähän tiiviimmän listan koko ryhmälle tärkeitä tavoitteita.

Meille tärkeitä tavoitteita seurakuntavaaleissa ovat:

• Uudistamme kirkkoa elämään ajassa
• Pidämme kaikista huolta -emme jätä ketään yksin
• Pidämme huolen ympäristöstä
  
• Tuemme erilaisuutta -jokainen ihminen on arvokas omana
• itsenään
• Pidämme kirkot ja toimitilat avoimina kaikille
• Olemme lähellä ihmistä
• Tarjoamme tukea ja toimintaa eri elämänvaiheisiin
• Autamme hädänalaisia
• Mahdollistamme kaikkien osallistumisen, varallisuudesta
• riippumatta
• Luomme yhteyttä kulttuurin keinoin
• Mahdollistamme tuen lapsiperheille sekä
• varmistamme nuoriso- ja erityisnuorisotyön resurssit
• Huolehdimme vanhusten ja erityisryhmien tuesta ja
• turvallisuudesta

Kuvassa (vasemmalta) Galina Mikhaylova (sit.), Pirjo Hellgren, Elina Havukainen, Minni Kuisma ja Kirsi Rasanen

Yhteisen esitteemme ja numeromme näet täältä. Meidät löytää seurakuntavaalikoneesta, jonka löydät täältä.

Elinvoima - Mitä se on?

Elinvoimalautakunnan tehtävä on kuvattu Kotkan kaupungin hallintosäännössä seuraavasti: "Elinvoimalautakunnan erityisenä tehtävänä on vastata kaupungin vetovoiman kehittämisestä. Lautakunta edistää elinkeinopalvelujen kehittämistä, huolehtii kaupungin toimivista yhteyksistä elinkeinoelämään sekä vastaa osaltaan seudun kehitykseen ja  edunvalvontaan liittyvistä asioista. Lautakunta vastaa kaupunkistrategian ja elinkeinostrategian valmistelusta. Lautakunnan tehtävänä on vastata kulttuuritoiminnan ja tapahtumien sekä museo- ja kirjastopalveluiden järjestämisestä.”

Lisäksi elinvoimalautakunnan alle liittyy viestintäasioita, ja koko toimikauden ajan ollaan seurattu ja puhuttu Kotkan nettisivujen uudistusprosessia. Olemme myös konkreettisesti tutustuneet sivupohjan ideaan kuntien osalta, joissa sama: Turku ja sekä Varkauden vastaavan formaatin beta-versioon eli kehitysversioon, mikä ei ole vielä korvannut nykyistä sivustoa. Kotkalla on tarkoitus olla uudet nettisivut viimeistään 1.1.2019.

Näiden elinvoimalautakunnan alkumetrien aikana ollaan puhuttu paljon elinvoimasta: Mitä se on? Mistä se tulee? Minusta tiivistettynä elinvoima on pieni pala positiivisuutta, työpaikkoja, ripaus kulttuuria, hyviä uutisia ja uusien mahdollisuuksien luomista.

Elinvoimaan kuuluvan kirjaston puolelta on meneillään Karhulan kirjaston muutto väistötiloihin, joka alkaa olla loppusuoralla. Tätä kirjoitusta tehdessäni kirjaston väistötilaa remontoidaan, ja kohta  Karhulan kirjasto aukeaa uudessa paikassa.  Lisäksi terveyskioski on hypännyt kirjastoauto Ilonan kyytiin! Kirjastoautossa oli jo syksyllä rokotuksia, ja nyt joka kuukausi yhden viikon ajan terveyskioski kiertää kirjastoauto Ilonan mukana. Mahtava lähipalvelu.

Elinvoimalautakunnassa ollaan kuultuu Merikotkasta – meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksesta, jolla on monenlaisia kehitysprojekteja. Arvostan. Lisäksi ollaan kuultu Cursorin esittely syksyllä ja uuden toimitusjohtajan esittäytyminen heti alkuvuodesta. Näissä tapaamisissa yrityksiä ja elinkeinoasioita on vahvasti puitu. Mitä on tehty ja erityisesti  mitä pitäisi tehdä Kotkan ja Kotkan yritystoiminnan hyväksi.

Elinvoimalautakunnalle on laaditty tiekartta, joka löytyy täältä.

Taustalla on myös ja keskusteluissa usein esiintynyt sana innovatiivisuus ja innovaatiot. Niitä täällä tarvitaan. Osaaminen ja uudet yritysidat sekä star-upit ovat tärkeitä, niitä tarvitaan!

Kirjoitus julkaistu alunperin Länsi-Kotkan Sosiaalidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n jäsenkirjeessä 1/2018.

Mielenkiintoinen vuosi 2017

Helmikuussa 2017 asetuin ehdolle kuntavaaleihin.  Siitä alkoi myös tämä blogi ja keltanokan työntyminen mukaan politiikkaan. Vaikuttaminen minulle tosiaan on ollut tuttua jo ennen osallisuuskasvatuksen aikoja, mutta varsinaiseen politiikkaan astuin vasta tänä vuonna.

Kaikki alkoi vaalikampanjasta, josta voi lukea "Tie ehdokkuuteen" -bloggauksesta. Mutta mitä tapahtui sen jälkeen. Vaalit olivat vasta polun alku.

Vappuna 2017 Sibeliuksenpuistossa.

Vaalien jälkeen päätin, että demarit ovat minua varten ja minut hyväksyttiin Länsi-Kotkan sosiaalidemokraattisen työväenyhdistyksen jäseneksi. "Länkkärit" ovat ottaneet minut avosylin vastaan ja arvostaneet minua. Olen häkeltyneen kiitollinen mm. puheenjohtaja Jorma Korpelalle sekä monelle muulle johtokunnan jäsenelle. Mieleen painui myös toukokuussa vietetyt Länsi-Kotkan 100-vuotisjuhlat Tiutisen työväentalolla, jonne ehdin kuin ehdinkin suoraan Kotka Trailin 6 km:n polkujuoksun jälkeen. Hengitys sentään ehti tasaantua ennen juhlia, jossa sain kukittaa pitkäaikaisia jäseniä.

Vaalien jälkeen seurasi vaihe, jolloin tutustuin jälleen uusiin ihmisiin, etenkin Länsisi-Kotkassa vaikuttaviin. Lopputulemana vahvistui jäsenyys elinvoimalautakunnassa ja hyvinvointilautakunnan varajäsenyys sekä Maretariumin hallituksen jäsenyys. Elinvoimalautakuntaan halusin johtuen siitä, että sen alle kuuluvat seuraavat asiat:

"Elinvoimalautakunnan erityisenä tehtävänä on vastata kaupungin vetovoiman kehittämisestä. Lautakunta edistää elinkeinopalvelujen kehittämistä, huolehtii kaupungin toimivista yhteyksistä elinkeinoelämään sekä vastaa osaltaan seudun kehitykseen ja edunvalvontaan liittyvistä asioista. Lautakunta vastaa kaupunkistrategian ja elinkeinostrategian valmistelusta."
(Kotkan kaupungin hallintosääntö, hyväksytty 10.4.2017 Kotkan kaupungivaltuustossa, s. 19)

Elinvoimalautakunnassa minut valittiin "lautakuntakummiksi" Tiialle ja Piialle. Mahtavia nuorisovaltuuston jäseniä, ja mukavia keskusteluja yhteisessä whatsapp-ryhmässä, jonka heti valinnnan jälkeen perustin yhteydenpitoa varten. Uskoisin olleeni hyvin saavutettavissa näille nuorille. Tämä on ollut minulle tärkeä asia!

Pojan kanssa "Yhdessä" -perhetapahtumassa Jokipuistossa.

Syksyllä jatkettiin kokousten merkeissä sekä muutoin asioihin perehtymistä, tehtiin mm. Elinvoimalautakunnan tiekarttaa. Länsi-Kotka järjesti yhdessä Karhulan yhdistyksen kanssa perhetapahtuman, mikä kärsi huonosta säästä, mutta muutoin olisi ollut varsin onnistunut.

Länsi-Kotkan demarit kutsuivat kehitysjohtaja Terhi Lindholmin mukaan elinvoiman keskusteluiltaan, missä itse olin päävastuuhenkilönä. Mukaan pyydetttin myös Olli Lehtonen, jonka osaaminen näissä asioissa on arvostettavaa. Ilta oli varsin onnistunut, ja järjestettiin Karhuvuoren uudessa koulussa, mistä myös nuokkari, kirjasto ja yhteiskäyttötiloja löytyy.

Vuoden 2017 lopussa minut valittiin Länsi-Kotkan demarien varapuheenjohtajaksi vuodelle 2018. Sitä ennen  minut valittiin Kaakkois-Suomen demarien piirihallituksen varajäseneksi vuosille 2018-2019. "Länkkäreiden" varapuheenjohtajuus sekä piirihallituksen varajäsenyys ovat innostavia tehtäviä, ja aion Kotkan asioiden lisäksi aidosti perehtyä ja paneutua myös piirin alueen asioihin.

Kotkan elinvoimalautakunnan demarit.

Vuosi 2018 näyttää mukavan haasteelliselta ja pääsen myös Kymenlaakson elämäntapahyhdistyksen  Kelo ry:n puheenjohtajuuden kautta mahdollistamaan ennaltaehkäisevää työtä Kotkassa ja lähiseudulla.

Vielä lopuksi täytyy sanoa, että käytin aika monta puheenvuoroa elinvoimalautakunnan kokouksissa, koska en ole hiljaa, jos minulla on sanottavaa kommentoitavaa. Jos ei päätöksen tekohetkellä tuo näkemyksiään esille, niin on aika turha jälkeenpäinkään nurista. Tällä ajatuksella jatkan vuonna 2018: puhun enkä vaikene.