Miksi minua kannattaisi äänestää aluevaaleissa?

Moni tuntuu vielä miettivän äänestääkö ja ketä äänestää?

Kirjoitan nyt, miksi olisin hyvä aluevaltuutettu.

Paneudun päätettäviin asioihin huolella ja teen huomioita asioiden käsittelyissä. Minulla on rohkeutta puhua ja sanoa. Kun kyseessä on uusi hyvinvointialue; tarvitaan kykyä katsoa eteenpäin, pitkälle tulevaisuuteen. Pitää myös tiedostaa, että muutos ei ole kaikille helppo, muutoksessa pitää myös muistaa hyvinvointialueen työntekijät. Hyvinvointialueen organisaatio kehitetään myös ensivaiheessa, ja minulla hyvä kokonaisuuksien hahmotuskyky, josta tässä olisi paljon hyötyä.

Minulla on työni kautta kokemusta ja näkemystä erityisesti nuorten palveluverkoista. Työskentelen Kotkan Ohjaamolle, joka on matalan kynnyksen palvelupiste 15-30-vuotiaille. Siellä kohtaamme aina nuoren kokonaisvaltaisesti. Jos esim. nuorella on talousvaikeuksia, niin lähdemme selvittämään sen hetkistä tilannetta ja miten tilanne jatkossa, pitkällä tähtäimellä voisi nuoren elämässä helpottaa. Välillä tarvitaan avuksi esim. tulevan hyvinvointialueen palveluita aikuissosiaalityötä tai mielenterveys- ja päihdehoitajaa.

On puhuttu paljon siitä, että asiakkaan / avun tarvitsijan pitäisi löytää palvelu yhdestä paikasta eikä juoksuttaa luukulta luukulle. Tulevaisuuden hyvinvointipisteitä, perhekeskuksia tai mikä ikinä onkaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen nimi, palveluita pitäisi rakentaa niin, että asiakasta kohdatessa otettaisiin huomioon ihmisen hoito ja avuntarve kokonaisuutena. Moniammatillista työtä pitää kehittää.

Tiedän omasta työstäni, että moniammatillinen työ ja verkostotyö ei ole aina helppoa ja mutkatonta, mutta sille annetut resurssit tuottavat nopeasti tulosta. Hyvinvointialueiden on tehtävä tulevaisuudessa tiivistä yhteistyötä kuntien ennalta ehkäisevän työn kanssa ja oltava osa Ohjaamoiden verkostoja. Ohjaamoissa meillä on mallia ja tutkittua tulosta, miten ne auttavat esim. lyhentämään nuorten työttömyysjaksoja. Joskus täytyy myös ensin ratkoa syitä, työn teon esteitä, jossa kohtaa usein tulevat mukaan palvelut, mitkä tulevaisuudessa ovat hyvinvointialueen vastuulla.

Olen myös hyvä käyttämään erilaisia digijärjestelmiä ja ymmärrän niiden toimivuuden tärkeyden tulevalle hyvinvointialueelle. Esim. kun lähdetään kehittämän eteenpäin digipalveluja ja etävastaanottoja, niin niiden on oltava toimivia asiakkaan kannalta. Lisäksi on erityisen tärkeää, että myös hyvinvointialueiden henkilökunta pystyy käyttämään ohjelmia ja laitteistoja nopeasti ja vakaasti. Ei ole kenenkään etu, että näyttöruutu lataa joka päivä itseään monia minuutteja ja esim. ajanvarauspuhelusta suurin osa kuluu siihen, kun hoitaja saa ajanvarauskirjan auki.

Tunnen myös erityislapsen avuntarvetta, ja siinä palveluverkossa useampi vanhempi on yksin ja eksyksissä eikä välttämättä osaa pyytää ja vaati lapselle ja perheelle kuuluvaa apua. Näin ei edes saisi olla. Lapselle ja lapsen perheelle pitää kertoa avoimesti tarjolla olevista palveluista. Perhettä ei saa jättää yksin. Esim. ahdistuneen lapsen vanhempi voi elää elämänsä pimeintä aikaa, ja sairastua itse masennukseen, jos kukaan ei huolehdi hänestä ja hänen pitäisi huolehtia lapsesta. Minusta tulevaisuudessa näillä perheillä pitäisi olla oma vastuutyöntekijä, joka pitäisi perheen palveluita hallussa, jotta kaikki perheet voimavaroistaan riippumatta saisivat yhdenvertaisia palveluita. Emme saa myöskään unohtaa perheitä, joissa on nepsy-lapsia tai nuoria.

En ole kaupunginvaltuutettu, mutta minulla on silti vahvaa osaamista ja kokemusta vaikuttamistyöstä. Kuulun Kotkan koulutuksen ja kasvatuksen lautakuntaan, ja aiemmalla kaudella olin Kotkan elinvoimalautakunnassa. Olen Kotka-Kymin seurakunnan kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen. Lisäksi olen kirkolliskokousedustaja (kirkon parlamentin jäsen), jonka kautta pitkät istuntopäivät ovat minulle tuttuja sekä työskentely kirkolliskokouksen hallintovaliokunnassa. Vaikka olen maallikko, niin pärjään hyvin näissä hallintovaliokunnan hallinnon kehityskeskusteluissa. Näkemykseni hallinnon kehittämisestä on käytännön läheinen, ja koen, että myös tätä näkemys uudella hyvinvointialueella tarvitaan. Olen myös hyvä ratkomaan ongelmia ja haasteita, joiksi työssä tulevia mutkia mieluiten kutsun; tätäkin kykyä ja nopeaa reagointia tarvitaan.

Minulla kokemusta myös osallisuuden kehittämisestä esim. nuorisovaltuuston ohjaajana sekä järjestötyöstä. Tästäkin kokemuksesta olisi hyötyä, kun lähetään kehittämään mm. tulevan hyvinvointialueen nuorisovaltuustoja ja muita osallisuuselimiä kuten vammaisneuvostoa.

Äänestyspäätös on sinun käsissäsi. Jos koet, että tuleva hyvinvointialueemme kaipaa tämän kaltaista ihmistä, joka on myös periksiantamaton ja idearikas, niin äänestä 245.

Puheeni "Erityislasten huomioimissa tulevien hyvinvointialueiden päätöksenteossa" piirin kokouksessa

Hyvät toverit ja puheenjohtaja

Iloitsen, että Kymenlaakson aluevaaliohjelmassa on hyvin huomioitu esim. mielenterveyspalvelut, oikea-aikainen hoito ja kotipalvelut.

Kymenlaakson ohjelmassa (piiri kokoukselle esitettävä vaaliohjelma) lukee myös otsikon "Sotepalvelut tuovat turvaa" alla:

Lastensuojelun toimintaedellytyksiä tulee parantaa, jotta perheet saavat oikea-aikaista apua arjen haasteisiin. Kotipalvelua tulee kehittämään vastaamaan asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita.

Haluan nostaa hiukan tätä kohtaa esille. Me emme saa unohtaa Kymenlaaksossa emmekä muissa maakunnissa erityislapsia ja heidän perheitään. Omakohtaisista kokemuksista tiedän, että perheiden on välillä vaikea saada tukea ja erityisesti vanhempien tukea, jos lapsi ei voi hyvin. Esim. nepsy-lasten perheiden kohtaamisessa on paljon parannettavaa. Monet vanhemmat ovat uupuneita, eivätkä aina meinaa jaksaa taistella lastensa puolesta. Minusta hyvinvointiyhteiskunnan pitää tukea lasten vanhempia siinä, että heidän ei tarvitse viikoittain, jopa päivittäin taistella lastensa edun puolesta.

On tärkeää, että perheille löytyy riittävää tukea ja vaikeisiin tilanteisiin reagoidaan nopeasti. On tärkeää, että jatkossakin lasten ja nuorten psykiatrian palveluilla on resursseja jalkautua kouluille ja tukea lasten koulutyötä antamalla tukea koulujen henkilökunnalle.

On myös huomattava, että osassa perheissä kestävä ja järkevä ratkaisu olisi, että vanhempi jäisi kotiin erityislapsen omaishoitajaksi. Tätäkin mallia pitää tukea, eikä vetää kriteereitä liian tiukalle.

Erityislapsen tukeminen hänen kasvupolullaan myös sote- ja terveyspalvelujen suunnalta on tärkeää. Ajoissa tehdyt diagnoosit ja toimintakyvyn tukeminen ovat tulevaisuuden inventointeja. Olemme varmasti kaikki lukeneet, että nuoria jää paljon työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien takia. Mielenterveysongelma ei ole aina juuri syy vaan seuraus esim. diagnosoimattomasta ADHD:sta tai muusta autismin kirjon häiriöstä. Onkin jatkossa tärkeää, että diagnoosit tehtäisiin varhaisessa iässä.

Yhteiskunnallisesti on tärkeää, että pidettäisiin kaikki mukana myös työelämässä. Työssäni Ohjaamolla ja ohjaamojen verkostoissa törmään tähän asiaan jatkuvasti: opiskelun ja työn este on juurisyyn hoitamattomuus lapsena tai nuorena. Jatkossa kaikki tarvitaan pitämään yllä yhteistä hyvinvointivaltiotamme. Jos hoidetaan juurisyitä, pidetään aiempaa useampi nuori mukana työelämässä aikuisiällä.

En kuitenkaan ehdota muutoksia ohjemaan, vaan toivon aluevaltuutetuiksi valittavien muistavan tämän asian.

Pidin puheen "Erityislasten huomioimissa tulevien hyvinvointialuieden päätöksenteossa" Kaakkois-Suomen Sosiaalidemokraatien syyskokouksessa 13.11.2021